Haastattelussa Salla Lehtomäki – ”Haluan saada juniorit innostumaan futiksesta”

21-vuotias Salla Lehtomäki aloitti syksyllä Gnistanissa, jossa hän toimii päävalmentajana T09 -joukkueessa sekä apuvalmentajana P11- ja T07/08 -joukkueissa. Lehtomäen elämä on aina pyörinyt jalkapallon ympärillä ja nuori valmentaja odottaa innolla tulevaa kautta roolissaan.

Aloitit syksyllä valmentajana Gnistanissa. Kertoisitko hieman valmentajataustastasi?

Ennen Gnistania olen valmentanut kausina 2015 ja 2016 HJK Eastin T07/08 -joukkueessa, joten urani valmentajani ei ole vielä kovin pitkä, vaikka olen pitkään ollut kiinnostunut kyseisestä hommasta sekä nuorten kanssa toimimisesta.

Millaisia asioita odotat tulevalta vuodelta?

Odotan tulevalta vuodelta uusia kokemuksia, hienoja muistoja sekä henkilökohtaista kehittymistä. Meillä on kasassa osaava valmentajaporukka, jolta saa joka päivä hyviä vinkkejä liittyen valmentamiseen ja tahdon kovasti kehittyä sekä saada lisää itsevarmuutta. Olen vielä valmentajaurani alkuvaiheessa, mutta minusta tuntuu vahvasti siltä, että suunta on oikea ja intohimoa hommaa kohtaan riittää runsaasti. Olisi mahtavaa nähdä ensi vuoden lopussa, että olen onnistunut kehittämään pelaajia sekä antanut siihen jokaiselle mahdollisuuden.

Valmentamisen lisäksi pelaat Gnistanin naisten edustusjoukkueessa. Kertoisitko hieman taustastasi pelaajana ja mikä sai sinut innostumaan futiksesta?

Aloitin jalkapallon pelaamisen kahdeksan vuotiaana, kun menin koulukavereiden innoittamana HJK Kannelmäen tyttöjoukkueeseen. Tukena oli myös kaksoissiskoni Henna, jonka kanssa pelasimme lopulta yhdessä kymmenen vuoden ajan. Kaupunginosajoukkueesta siirryin HJK:n edustusjoukkueeseen, jossa pelasin B-juniori-ikäiseksi saakka ennen siirtymistä HJK:n naisten kakkosjoukkueeseen. Kuluvan vuoden alussa päätin vaihtaa seuraa, vaikka se oli iso ja vaikea päätös, johon vaikutti moni asia. Gnistanissa oli sopivasti avoimet harjoitukset käynnissä ja päätin lähteä kokeilemaan uutta ympäristöä. Tykkäsin Gnistanin toiminnasta sekä olosuhteista ja tähän mennessä seuran vaihtaminen on tuntunut oikealta päätökseltä.

Miten näet tyttöfutiksen aseman Suomessa ja missä asioissa olemme menneet eteenpäin viime vuosien aikana?

Mielestäni tyttöfutis on mennyt eteenpäin viime vuosina. Pidän todella paljon siitä, että Gnistanissa tytöt ja pojat ovat samalla viivalla sekä molempia arvostetaan yhtä paljon. Kansainvälisellä tasolla tytöt ja naiset ovat menestyneet jo vuosien ajan kiitettävästi, joten toivoisin, että yhä useammassa seurassa asia olisi kuten Gnistanissa sen mainitsin olevan. Aikuisten tasolla eroavaisuuksia on huomattavasti enemmän, josta hyvänä esimerkki on palkat. Myös näkyvyys on aivan eri tasolla miehiin verrattuna, mutta toisaalta on hienoa, että viime vuosina naisten futista näkyy aiempaan verrattuna paljon enemmän televisiosta. Suomessa on paljon taitavia sekä lahjakkaita tyttöpelaajia ja toivon, että he saavat kaiken tarvittavan avun sekä tuen seuralta, jossa pelaavat. Olosuhteet on myös mainittava tässä yhteydessä, sillä harvemmin juniorit joutuvat enää pelaamaan hiekkakentillä. Tekonurmet ovat mielestäni hyvä juttu koko lajille ja ne innostavat junioreita harjoittelemaan enemmän omalla ajalla.

Millaisia asioita haluat viestiä junnufutareille harjoituskentällä?

Haluan saada juniorit innostumaan lajista sekä saada sytyttää heidän kipinän pelaamista kohtaan. Toivon, että he ymmärtävät lajin hienouden. Olisi todella upeaa, jos mahdollisimman moni pelaaja saisi jalkapallosta elämän mittaisen harrastuksen tai jopa ammatin. Virheitä ei saa pelätä, vaan niistä juuri opitaan! Jos pelaajalla on tarpeeksi intohimoa, motivaatiota, rohkeutta sekä unelmia, niin hän on varmasti lähellä tavoitteitaan futismaailmassa.

Comments are Disabled